Kuohuviini vs. samppanja – katso eroavaisuudet


 

Mitä eroa kuohuviinillä ja samppanjalla on keskenään? Lyhyesti sanottuna, kaikki samppanja on kuohuviiniä, mutta kaikki kuohuviini ei ole samppanjaa. No mitä se sitten oikein tarkoittaa?

Samppanja tulee aina Koillis-Ranskasta Champagnen maakunnasta. Champagnen alueen virallinen rypäleiden viljelyala on reilut 32000 hehtaaria. Kyseinen viljelyala on kirjattu Ranskassa v.1927 lakiin. Samppanja nimitystä saa käyttää ainoastaan kyseisen maakunnan alueella valmistetuista kuohuviineistä, kun taas kuohuviiniä voidaan valmistaa missä vain.

Champagnen alue on monella tapaa hyvin uniikki. Alueen maaperä on hyvin kalkkipitoinen, mikä tuo samppanjaan vivahteikkuutta ja mineraalisuutta, jolla se erottuu ns. normaali kuohuviinin mausta.

Ilmasto on mannermainen, ja se on yksi pohjoisimmista alueista, joissa viiniä valmistetaan. Ilmaston lämpenemisen johdosta laadukasta kuohuviiniä on alettu toki valmistaa pohjoisemmassakin kuten Englannissa, jossa valmistetaan oikein laadukkaita kuohuviinejä, ja jopa samppanjarypäleistä. Hintatasokin on lähes samppanjan tasolla.  Englantilaiset kuohuviinit ovat olleet hyvässä nosteessa viime vuosina hyvän valikoiman ja laadun ansiosta.

Samppanjoissa käytettävät rypälelajikkeet

Samppanjan isänä pidetään 1600-luvulla elänyttä benediktiiniläismunkkia nimeltä Dom Pèrignonia. Tämä meidänkin tuntema Domppa keksi mm. samppanjoissa käytettävät rypälelajikkeet, joita ovat valkoinen Chardonnay ja punaiset rypäleet Pinot Noir ja Pinot Meunier. Myös kuohuviiniä valmistetaan em. rypäleistä, mutta niissä käytetään ja voidaan käyttää paljon muitakin rypäleitä. 1800-luvulle siirryttäessä samppanjaa alettiin valmistamaan nykymenetelmin, joista kerronkin seuraavaksi.

Käymis- ja kypsytysajat ovat todella pitkiä

Samppanjaa valmistetaan aina kahdella käymisellä. Se tarkoittaa sitä, että ensin valmistetaan ns. perusviini tai usean viinin sekoitus. Toinen käyminen tapahtuu pullossa, jossa samppanja saa myös kypsyä. Samppanjan käymis- ja kypsytysajat ovat todella pitkiä, 6-18 kk:tta tai jopa vuosia.

Kuohuviiniä valmistetaan vuorostaan monin eri tavoin, esimerkiksi yhden käymiskerran menetelmällä, jolla valmistetaan suomalaistenkin suosimat makeat Asti-kuohuviinit. Halvin tapa valmistaa kuohuviiniä eli saada viiniin kuplia on lisätä siihen keinotekoisesti hiilidioksidia. Kaikista yleisin valmistustapa on tankkikäymismenetelmä, jossa toinen käyminen tapahtuu suljetussa tankissa.

Kuohuviiniäkin valmistetaan samalla tavalla kuin samppanjaa. Tällöin puhutaan samppanjamenetelmällä valmistetusta kuohuviinistä. Kyseinen valmistustapa ilmoitetaan myös tuotteen etu- ja/tai takaetiketissä. Se kertoo usein missä päin maailmaa kuohuviini on valmistettu. Näistä mainittakoon cava, mitä valmistetaan Espanjassa ja crèmant, jota tehdään Ranskassa. Alkuperäisvalmistusmenetelmästä kertovat myös methode traditionelle, franciacorta, classic method ja methode classique.


Kuplat ovat pienempiä ja viipyvät lasissa pidempään

Samppanjoissa ja samppanjamenetelmällä valmistetuissa kuohuviineissä pitkät käymis- ja kypsytysajat tuovat makuun paahteisuutta ja jopa leipämäisyyttä. Aika usein jälkimaku on tavan kuohuviiniä pidempi. Pitkän kypsytysajan johdosta kuplat ovat pienempiä ja viipyvät lasissa pidempään.

Kuohuviinin ja samppanjan valmistuksessa on myös se ero, että samppanjaa ei valmisteta ns. massatuotantona, vaan valmistuksessa panostetaan aina laatuun ja monet tuottajat, varsinkin suuret samppanjatalot valmistavat samppanjansa aina tasalaatuisena vuodesta toiseen.

Hinta koostuu monesta tekijästä

Iso ero on tietysti lisäksi hinnassa. Jos kuohuviinin saa 10€:lla, samppanjan hinnat lähtevät reilusta 20€:sta. Aiemmin mainitsemastani Dom Pèrignon`sta saa maksaa noin 170€. Muistelen sen maksaneen markka-aikana noin 800-900 mk eli aika sama hintataso nykyrahassa ajateltuna.

Mistä samppanjan hinta sitten koostuu? Kannattaako ostaa samppanjaa, jos kerta kuohuviini on monta kertaa halvempaa?

No hinta koostuu monesta tekijästä, joita mainitsinkin jo aikaisemmin. Käydään vielä lyhyesti läpi eroavaisuudet kuohuviiniin sekä myös tärkeimmät hintaan ja laatuun vaikuttavat tekijät.

Champagnen uniikki alue ja historia, valmistustapa, vuosia kestävät käymis- ja kypsytysajat, tietyt käytettävät rypäleet, omanlainen ilmastonsa ja maaperänsä, runsas ja paahteinen maku, sekä tietysti lasissa pitkään viipyilevät pienet kuplat kruunaavat samppanjan olemuksen.

Arjen luksusta parhaimmillaan

Samppanjan nauttiminen mielletään arjen juhlaviin tilanteisiin, mutta viime vuosina samppanjan käyttö on arkipäiväistynyt. Ei tarvitse enää olla juhlava hetkensä, että voisi nauttia laadukasta ja hyvää samppanjaa.

Samppanja on erittäin laadukas tuote, se on käsityötä ja arjen luksusta parhaimmillaan. Minusta samppanjan hinta-laatusuhde on kaiken kaikkiaan kohdillaan. Toki riippuu aika paljon siitä mitä ostaa.

Kuohuviinin puolustukseksi pitää mainita, että monessa maassa valmistetaan todella laadukasta ja lähes samppanjan veroista kuohuviiniä. Monesti laadukas hyvin tehty kuohuviini voi olla parempi ja maukkaampi, kuin esim. edullisempi samppanja. Hinta ei todellakaan kerro aina kaikkea.

Opi lisää viinikurssilla

Jotta kuohuviinin ja samppanjan eroja pääsee havainnoimaan ihan käytännön tasolla, kannattaa maistella erilaisia kuohuviinejä tai osallistua vaikkapa viinikurssille, jossa on mahdollista tutustua erilaisiin kuohuviineihin ja samppanjoihin.

Miten viinikurssille voi helpoiten osallistua? Lue aiheesta blogikirjoitukseni:
Miksi kannattaa osallistua viinikurssille?

Viiniakatemian viinikursseilla olenkin lähestynyt kuohuviinin ja samppanjan eroavaisuuksia valmistusmenetelmän näkökulmasta eli olen maistattanut eri valmistusmenetelmistä tehtyjä kuohuviinejä ja myös samppanjaa. Kun kuohuviiniä ja samppanjaa maistelee vuoron perään, eroavaisuuksia ja makuvivahteita pystyy paljon paremmin vertailemaan.

Kuohuviineissä ja samppanjoissa on se samaa, että ne nautitaan jääkaappiviileänä. Jotta saat kuohuviinien nauttimisesta parhaimman hyödyn ja onnistut vaikkapa uuden vuoden kuohuviinin tarjoilussa, on muistettava muutama asia. Tästä olenkin kirjoittanut jo aiempaan blogikirjoitukseen. Käy lukemassa vinkit kuohuviinin käsittelyyn Käsittele kuohuviiniä oikein – katso vinkit –kirjoituksestani.

Timo Lehtinen

Timo Lehtinen

Olen Viiniakatemian yrittäjä. Olen työskennellyt viinien parissa lähes 20 vuotta. Viinikursseja olen järjestänyt vuodesta 2009 lähtien 4-50 henkisille ryhmille. Tykkään nauttia hyvää ruokaa ja yhdistellä niiden kanssa erilaisia viinejä.
Timo Lehtinen